Kokka kyntää aaltoja, kohti toivon maisemaa
Synkät vedet ylittää
Lapset kelluvat, pinnan alle kurkottaa
Meren syliin nukahtaa
Astun sisään, tänne jään
Murhehuoneen hämärään
Ei valo raiskaa säteillään, varjoihin jään
Varjona kärsimään
Manner routainen, lumi kaiken peittelee
Halla tappaa kyyneleet
Silti ääni vaimea syvyyksistä kantautuu
Kohti kädet ojentuu
Astun sisään, tänne jään
Murhehuoneen hämärään
Ei valo raiskaa säteillään, varjoihin jään
Varjona kärsimään
Verta verestä, sääli kostosta
Armo raivosta, itku itkusta
Astun sisään, tänne jään
Murhehuoneen hämärään
Ei valo raiskaa säteillään, varjoihin jään
Varjona kärsimään
Astun sisään kärsimään
Murhehuoneen hämärään
Ehkä sarastuksen nään, matkani pää
Täynnä toivoa säkenöivää