Yö, reitti pimeä, vain yllä tähtivyö
Syliin sammalten kaadun
Niin, kerran vielä vaivun haaveisiin
Kunnes muistoihini maadun
Olin kaukokaivannut,tietä raivannut, kauan etsinyt
Siks’ periksi en antanut tai vähään tyytynyt
Sinä virvatulissa, haavekuvissa, valveunena
Kutsuit mua luoksesi yön morsiamena
Jään vierellesi aamunkoittoon lepäämään
Tämä unta on, luulen
Saan lumoutua katseestasi uudestaan
Soi sanas’ kuiskeena tuulen
Olet vastapainona, vastavoimana, vastarannalla,
Jos jääräpäänä väärään suuntaan tahdon kulkea
Sinä intomielenä, kehonkielenä, intohimossa
Elonuskon auringon saat roihuun minussa
Huhtikuun huumaan antaudun
Painuu unholaan hyinen, raskas talven maa
Huhtikuun huumaan antaudun
Luotan huomiseen, kun minut nostat kirkkauteen
Huhtikuun huumaan antaudun
Painuu unholaan hyinen, raskas talven maa
Huhtikuun huumaan antaudun
Luotan huomiseen, kun minut nostat kirkkauteen